Säännöt

1§
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Mediaunioni MDU r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alueena on koko Suomi.

2§
Tarkoitus ja tehtävät

Liiton tarkoituksena on toimia viestintä- ja sitä lähellä olevilla aloilla työskentelevien faktoreiden, teknikoiden, insinöörien, työnjohtajien ja muiden näihin verrattavien toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden etujärjestönä ja koota heidät valvomaan palkka-, sosiaalisia ja ammatillisia etujaan, koota maamme teknillisissä oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa viestintätekniikan linjoilla opiskelevat oppilaat jäseniksi liiton jäsenyhdistyksiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

• tekee työehtosopimuksia;
• toimii jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä edistäen viestintäalan toimihenkilöiden järjestäytymistä;
• toimii jäsenyhdistystensä jäsenten sosiaalisten etujen parantamiseksi;
• ohjaa jäsenyhdistyksiään ja piirejä näiden harjoittaessa ammatillista järjestötoimintaa;
• edistää jäsenyhdistysten jäsenten ammatillisen koulutuksen toteutumista;
• harjoittaa järjestöllistä valistustyötä järjestämällä kokous-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia;
• tukee koulutustoimintaa ja suorittaa julkaisutoimintaa;
• myöntää jäsenyhdistystensä jäsenille työtaistelu-, opinto- ja sairausavustuksia;
• myöntää sääntöjen mukaisia hautausavustuksia;
• myöntää Maa- ja merialojen toimihenkilöiden työttömyyskassan kautta työttömyysavustuksia;
• suorittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustyötä keräten tietoja muun muassa alan palkka- ja työehdoista;
• on yhteistoiminnassa ja tarpeen vaatiessa sopimussuhteessa koti- ja ulkomaisten järjestöjen sekä muiden sellaisten järjestöjen kanssa, joilla on sama tarkoitus kuin edellä mainittu. 

3§
Jäsenyyttä koskevat velvoitteet

Liiton jäseniksi voidaan ottaa jokainen sellainen rekisteröity yhdistys, jonka jäsenistön muodostavat 2 §:n I momentissa mainitut henkilöt. Jäseneksi pääsyn edellytyksenä on, että yhdistyksen säännöt ja tarkoitusperä eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen ja tarkoitusperien kanssa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus, jolle jäsenyyttä pyydettäessä on jätettävä rekisteriviranomaisten vahvistamat säännöt ja muut tarpeellisiksi katsotut selvitykset. Jäsenyhdistyksen jäsenten tulee hyväksyä liiton tarkoitus ja säännöt, eivätkä he voi henkilökohtaisten sitoumusten tai muiden syiden vuoksi olla estyneitä noudattamasta liiton sääntöjä.

Jäsenyhdistyksen on lähetettävä liittohallitukselle toiminta- ja tilikertomuksensa edellisen kalenterivuoden toiminnasta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jäsenyhdistysten on ilmoitettava uudet jäsenensä liittohallitukselle vahvistettua ilmoituslomaketta käyttäen. Henkilön, joka on siirtynyt liiton jäsenyhdistykseen jostakin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitosta ja siirtyessään todistaa aikaisemman jäsenyytensä ja sen, etä hänellä ei ole maksamattomia jäsenmaksuja, saavuttaa kaikki liiton jäsenyhdistyksen jäsenen oikeudet laskettuna sen mukaan miten kauan hän on yhtämittaisesti ollut jäsenenä aikaisemmin keskusjärjestön alaisessa järjestössä.

4§
Johtavat ja päättävät elimet

Liittoa johtavat ja sen toimintaa hoitavat jäljempänä mainittujen säännösten mukaisesti liittovaltuusto ja liittohallitus.

5§
Liittovaltuusto

1
Liiton korkein päätäntävalta liittoa koskevissa asioissa kuuluu liittovaltuustolle. Liittovaltuusto päättää yhdistyslain 23 §:ssä ja muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi kiinteistön ostamisesta.

2
Liittovaltuustoon valitaan 33 jäsentä tammi-maaliskuussa siten, että jokaisesta jäsenyhdistyksestä valitaan yksi jäsen ja loput paikat täytetään käyttämällä jäsenmäärään suhteutettua laskentatapaa. Valtuustopaikkoja jaettaessa yhdistyksen jäsenmäärässä huomioidaan edellisen vuoden lopussa olleet maksavat ja sellaiset vapaajäsenet, jotka eivät ole vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, kuitenkin siten, että sellainen yhdistys, jolla on edellä tavoin laskien jäseniä enemmän kuin viidennes (1/5) liiton kokonaisjäsenmäärästä, luetaan vain kolmannes (1/3) yhdistyksen sanotun viidenneksen ylittävästä jäsenmäärästä. Jokainen yhdistys valitsee niin monta yleisvarajäsentä kuin on varsinaisiakin valtuuston jäseniä. Valittavan jäsenyhdistyksen jäsenen jäsenmaksut tulee olla suoritettu liittovaltuuston järjestäytymiskokousvuoden tammikuun 1. päivään mennessä. Liittovaltuuston toimikausi alkaa heti vaalituloksen vahvistamisen jälkeen.

3
Liittovaltuuston jäsenet on pyrittävä valitsemaan 2 §:ssä tarkoitetuista työehtosopimuksen piirissä olevista työsuhteisista jäsenyhdistyksen jäsenistä. Jos tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen toimikausi liittovaltuustossa 12 kuukauden kuluessa. Eronneen tai pysyvän esteen saaneen varsinaisen jäsenen tilalle astuu varajäsen.

4
Liittovaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Liittovaltuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa, toukokuun loppuun mennessä vuosikokoukseen ja syyskokoukseen syys-joulukuussa sekä ylimääräisiin kokouksiin liittohallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi, tai kun liittovaltuusto niin päättää tai 1/10 liittovaltuuston jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii, tai kun vähintään 1/10 liiton jäsenistä tai vähintään neljä jäsenyhdistystä, jotka käsittävät vähintään viidenneksen jäsenyhdistysten jäsenmäärästä vaatii sitä kirjallisesti liittohallitukselta ilmoitetun asian käsittelyä varten. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään viipymättä sen jälkeen kun vaatimus sen koolle kutsumisesta on tehty, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä lukien.

5
Varsinaiset kokoukset kutsuu koolle liittohallitus kirjallisella ilmoituksella, joka toimitetaan liittovaltuuston jäsenelle sekä jäsenyhdistykselle viimeistään 14 päivää ennen kokouksta. Ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle liittovaltuuston jäsenille postitse lähetettävällä kirjallisella kutsulla viimeistään 7 päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävinä olevat asiat perusteluineen.

6
Liittovaltuuston järjestäytymiskokous ja sen yhteydessä pidettävä vuosikokous, jotka pidetään joka neljäs vuosi huhti-toukokuussa, kutsutaan koolle viimeistään 1 kuukausi ennen kokousta jäsenyhdistyksille ja liittovaltuuston jäsenille erikseen toimitettavalla kirjallisella kutsulla.

Liittovaltuuston järjestäytymiskokouksen ja sen yhteydessä pidettävän vuosikokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut jäsenyhdistysten sääntömuutosesitykset perusteluineen on annettava helmikuun 15. päivään mennessä liittohallitukselle. Liittohallitus lausunnoillaan varustettuna lähettää ne jäsenyhdistyksille viimeistään kokouskutsun yhteydessä.

7
Äänestykset toimitetaan voimesti, ellei kukaan vaadi lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, jolloin tulos vastaavassa tapauksessa ratkaistaan arvalla.

Yksinkertainen äänten enemmistö ratkaisee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.

6§
Liittovaltuuston kokoukset

1
Liittovaltuusto kokoontuu järjestäytymiskokoukseen joka neljäs vuosi huhti-toukokuussa. Järjestäytymiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

a) Vahvistetaan äänestyksessä valitut liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet.
b) Valitaan liittovaltuuston jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja.
c) Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi.
 
d) Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet sekä jokaiselle yleisvarajäsen.
e) Valitaan liiton tilintarkastaja siten kuin 10 §:ssä on säädetty.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai tämän estyneenä varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

2
Liittovaltuuston vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

a) Vahvistetaan kokoukselle työjärjestys ja päätetään mahdollisten muiden asioiden esille ottamisesta.
b) Käsitellään liittohallituksen vuosikertomus.
c) Vahvistetaan 2 §:ssä mainittujen avustusten korkein määrä seuraavaksi toimikaudeksi.
 
d) Käsitellään tilikertomus, tilit ja tilintarkastajan lausunto.
e) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille.
f) Vahvistetaan liittohallituksen toimihenkilöiden palkkiot. 
g) Vahvistetaan liittovaltuuston ja hallituksen jäsenelle maksettava matka- ja päiväraha.
h) Käsitellään muut liittovaltuustolle esitetyt asiat.

3
Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

a) Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus.
b) Vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma.
c) Liittovaltuuston esittämät asiat.
d) Liittohallituksen esittämät asiat.

4
Liittovaltuuston kokousten avaukset suorittaa liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, jonka jälkeen puhetta johtavat valittu puheenjohtajisto.

7§
Liittohallitus

1
Liiton toimintaa johtaa ja siitä vastaa hallituksena liittohallitus yhdistyslain, näiden sääntöjen ja liittovaltuuston päätöksien mukaan.

2
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa siihen valitut yhdeksän (9) jäsentä.

Liittohallituksen jäsenet on pyrittävä valitsemaan 8 §:ssä mainituista piireistä siten, että jokaisesta piiristä valitaan liittohallitukseen yksi varsinainen jäsen ja varajäsen joka ei ole henkilökohtainen. Muut hallituksen jäsenet valitaan käyttämällä piirin jäsenmäärään suhteutettua laskutapaa.

Hallituspaikkoja jaettaessa piirin jäsenmäärässä huomioidaan edellisen vuoden lopussa olleet maksavat ja sellaiset vapaajäsenet jotka eivät ole vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, kuitenkin siten, että sellainen piiri jolla on edellä tavoin laskien jäseniä enemmän kuin viidennes (1/5) liiton kokonaisjäsenmäärästä, luetaan vain kolmannes (1/3) piirin sanotun viidenneksen ylittävästä jäsenmäärästä.

Liittohallituksen jäsenet on pyrittävä valitsemaan 2 §:ssä tarkoitetuista työehtosopimuksen piirissä olevista työsuhteisista jäsenyhdistyksen jäsenistä.

Jos liittohallituksen jäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta liittohallituksen toimintaan tai eroaa kesken toimikauden tai ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta kolmeen kokoukseen, on hänen erottava liittohallituksesta. Liittovaltuustolla on oikeus valita uusi jäsen eronneen tai pysyvästi estyneen tilalle.

Liittohallituksen jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

3
Liittohallitus valitsee keskuudestaan I ja II varapuheenjohtajan. Taloudenhoitaja ja sihteeri voidaan valita myös liittohallituksen ulkopuolelta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtaja ja vähintään puolet liittohallituksen jäsenistä kolmesta eri piiristä on paikalla. Mikäli vain puolet liittohallituksen jäsenistä on paikalla, tulee liittohallituksen olla yksimielinen päätöksissään.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan käsittelemään liittohallituksen sille määräämät tehtävät sekä valmistelemaan liittohallituksen kokousasioita. Liittohallitus voi myös asettaa avukseen toimi- tai valiokuntia.

4
Liittohallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja taloudenhoitajasta sekä kaikista nimenkirjoittajista annetaan vaalin jälkeen allekirjoittajaluettelo niihin rahalaitoksiin, joihin liiton varat on sijoitettu.

5
Liittohallituksen tehtävänä on

a) hoitaa ja valvoa liiton asioita.
b) pitää täydellistä kirjanpitoa.
c) laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle.
d) valmistaa vuosikertomus. 
e) johtaa ja valvoa liiton palkka- ja työehtosopimustoimintaa.
f) päättää liiton tilit kalenterivuosittain ja jättää ne viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä tilintarkastajille ja liittää mukaan hallintoa koskevat asiakirjat.
g) pitää jäsen- ja muita luetteloita.
h) kutsua koolle liittovaltuuston kokoukset.
i) panna toimeen asiaa koskevien määräysten mukaan omasta aloitteestaan, jäsenyhdistysten vaatimuksesta sekä liittovaltuuston päätöksien mukaisesti jäsenäänestykset.
j) palkata ja erottaa liiton toimihenkilöt, lukuun ottamatta puheenjohtajaa.
k) hoitaa liiton puheenjohtajahakemukset ja esitellä ne liittovaltuustolle.
l) toimeenpanna liittovaltuuston vaalit.
m) päättää liiton tiedotus- ja julkaisutoiminnasta.

6
Liittohallitus kokoontuu määräpäivinä, jotka se itse päättää, puheenjohtajan kutsusta hänen katsoessaan sen tarpeelliseksi tai kolmen jäsenen vaatimuksesta.

8§
Piirit

Liittohallituksen jäsenten vaalia varten maa jaetaan viiteen piiriin, joista Helsingin Faktoriklubi muodostaa ensimmäisen (Helsingin piiri), Pietari Waldin Kilta, Satakunnan Graafien Kilta ja Tampereen Faktoriklubi toisen (Läntinen piiri), Etelä-Karjalan Faktorit, Itä-Uudenmaan Faktorit, Päijät-Hämeen Faktorit ja Etelä-Savon Faktorit kolmannen (Itäinen piiri), Keski-Suomen Graafinen Yhdistys, Pohjanmaan Faktorit, Savo-Karjalan Faktorit ja Vaasan Faktoriklubi neljännen (Pohjoinen piiri) sekä Graafiset Teknikot-Insinöörit viidennen piirin (Teknikoiden-Insinöörien piiri).

Piirikokoukset pidetään kussakin piirissä tarpeen vaatiessa liittohallituksen määräämänä aikana ja paikassa. Kukin piiriin kuuluva jäsenyhdistys saa lähettää enintään 4 edustajaa piirikokoukseen. Varsinaista liittovaltuuston järjestäytymiskokousta edeltävässä piirikokouksessa asetetaan ehdokkaita varsinaisessa liittovaltuuston kokouksessa suoritettavaa liittohallituksen jäsenten vaalia varten. Ehdokasasettelu on ilmoitettava liittohallitukselle.

Liittovaltuuston järjestäytymiskokous ei ole kuitenkaan sidottu näihin ehdokkaisiin.

Piirikokouksesta aiheutuvat kustannukset suorittaa liitto liittohallituksen ohjeen mukaisesti.

9§
Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, I tai II varapuheenjohtaja, joku heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan tai liittohallituksen erikseen määräämän toimihenkilön kanssa. Jos kysymys on taloudellisista asioista, kirjoittaa taloudenhoitaja toisena.

10§
Tilintarkastajat

Liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa nimetään liiton tilintarkastuksesta vastaava tilintarkastusyhteisö (KHT tai HTM). Tilintarkastusyhteisö valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastusyhteisön nimeämä vastuullinen tilintarkastaja tarkastaa liiton ja sen hallussa olevien rahastojen tilit vuosittain maaliskuussa.

Tilintarkastajan lausunto on esitettävä kirjallisena liittovaltuuston vuosikokouksessa.

11§
Liiton rahastot

Liitolla olevien, sen perustamien rahastojen hoito- ja käyttöperusteista päättää liittovaltuuston kokous, joka myös vahvistaa niiden säännöt liittohallituksen esityksestä.

12§
Kunniajäsenet ja ansiomerkit

Liiton kunniajäsenyydestä päättää liittovaltuuston kokous liittohallituksen esityksestä. Liittovaltuusto päättää liiton ansiomerkkien käyttö- ja myöntämisperusteista vahvistaen niitä koskevat säännöt liittohallituksen esityksestä.

13§
Jäsenmaksut

Jokaisen jäsenyhdistyksen jäsenen tulee maksaa jäsenmaksua ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulostaan liitolle liittovaltuuston päätöksen mukaisesti, ellei häntä ole vapautettu maksujen suorittamisesta.

Varsinaisen jäsenmaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto samoin kuin ylimääräisestäkin, enintään kuuden (6) kuukauden jäsenmaksusta, joka voi olla korkeintaan varsinaisen jäsenmaksun suuruinen. Liitto palauttaa jäsenyhdistyksille, työttömyyskassalle ja työnantajille niille kuuluvan osuuden jäsenmaksusta.

14§
Jäsenmaksuvapautus

Liittohallitus voi harkintansa mukaan vapauttaa liiton jäsenmaksuista joko kokonaan tai määräajaksi jäsenyhdistyksen jäsenen, joka esittää perusteltuja syitä, että hänen toimeentulonsa on oleellisesti vaikeutunut sairauden, työkyvyttömyyden, eläkkeelle siirtymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi. Tätä tarkoittava hakemus sekä jäsenyhdistyksen lausunto on tehtävä liittohallitukselle.

Jäsenyhdistyksen jäsen, joka on 35 vuoden ajan maksanut jäsenmaksunsa, vapautetaan jäsenmaksusta. Kuitenkin ennen vuotta 1982 liittynyt jäsen vapautetaan jäsenmaksusta kun hän on suorittanut jäsenmaksunsa 28 vuotta. Jäsenmaksuvapautus poistuu uusilta jäseniltä jotka liittyvät liittoon 22.7.1997 jälkeen. Vanhoilla jäsenillä vuosirajat säilyvät ennallaan.

Liiton kunniajäsen on vapaa liiton jäsenmaksusta. Liittohallituksella on oikeus hakemuksesta vapauttaa myös jäsenyhdistyksen kunniajäsen liiton jäsenmaksusta.

Työttömyyskassan jäsen on ilman eri hakemusta vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta työttömyytensä aikana silloin, kun ei saa ansiosidonnaista päivärahaa, työvoimapoliittista koulutustukea tai muuta kassan maksamaa etuutta.

Jäsenyhdistyksen jäsen, osallistuessaan hallituksen hyväksymään työtaisteluun, josta seurauksena on palkanmaksun keskeytyminen, vapautetaan jäsenmaksusta.

15§
Lepäävät jäsenoikeudet

Jäsenyhdistyksen jäsenen siirtyessään työhön, joka kuuluu 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden tehtäväpiirin ulkopuolelle, voi hän liittohallituksen päätöksellä saada lepäävät jäsenoikeudet, kun hän on suorittanut jäsenmaksut vähintään kymmenen vuoden ajalta. Mikäli jäsen on ollut jäsenenä yhtäjaksoisesti alle 10 vuotta ja liittyy jäseneksi johonkin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n alaiseen liittoon tai ryhtyy opiskelemaan tai siirtyy ulkomaille vastaaviin graafisen alan tehtäviin ja liittyy siellä vastaavaan ammattiyhdistysjärjestöön, voi liittohallitus myöntää hänelle lepäävät jäsenoikeudet. Kun jäsen liittyy takaisin johonkin liiton jäsenyhdistykseen, hänen jäsenoikeutensa palautuvat niiltä osin, mitä hän aikaisemmin jäsenyhdistyksen jäsenenä ehti saavuttaa. Jäsenoikeuksien levätessä eivät jäsenen oikeudet kasva eikä hänellä ole mitään oikeuksia liitossa eikä sen jäsenyhdistyksissä.

Jäsenoikeuksien levätessä ei jäsenellä ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä muitakaan velvoitteita liitossa eikä sen jäsenyhdistyksissä.

16§
Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen

1
Jäsenyhdistys, joka haluaa erota liitosta, tulee noudattaa yhdistyslakia. Jäsenyhdistyksen jäsensuhde lakkaa kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraavan kesä- tai joulukuun viimeisen päivän jälkeen.

2
Jäsenyhdistyksen eroamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa jäsenyhdistyksen kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kaksi (2) viikkoa. Ehdotus jäsenyhdistyksen eroamisesta raukeaa, ellei vähintään 3/4 jäsenyhdistyksen läsnä olevista jäsenistä sitä pidetyissä kokouksissa kannata.

3
Jäsenyhdistys voidaan erottaa liitosta jos

a) se ei noudata sääntöjä ja liittovaltuuston sekä hallituksen päätöksiä.
b) se toimii liiton tarkoitusta vastaan.
c) se ei erota jäsenyydestään sellaista jäsentä, joka toimii vastoin liiton sääntöjä tai liittovaltuuston ja hallituksen päätöksiä.

Jäsenyhdistyksen erottamisesta päättää liittohallitus. Jäsenyhdistys voi valittaa päätöksestä liittovaltuustolle. Valitus on toimitettava kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa jäsenyhdistyksen saatua kirjallisen tiedon erottamisesta.

4
Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton omaisuuteen ja rahastoihin.

17§
Jäsenyhdistyksestä eroaminen ja erottaminen. Jäsenmaksujen laiminlyönti

Jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestään milloin tahansa, ilmoitettuaan siitä kirjallisesti yhdistyksensä johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksensä kokouksen pöytäkirjaan. Kun ilmoitus on tehty, katsotaan jäsenen eronneeksi yhdistyksestään sen kuukauden loputtua, jonka kuluessa ilmoitus eroamisesta tehtiin. Eronneen jäsenen tulee suorittaa maksunsa yhdistykselleen eroamispäivään asti. Jäsenyhdistyksen jäsenen, joka puolen (1/2) vuoden ajalta on laiminlyönyt jäsenmaksunsa liitolle, on menettänyt oikeutensa liittoon ja sen avustuksiin ja hänet voidaan erottaa jäsenyhdistyksestään.

18§
Sairaus- ja hautausavustus

Sairausavustuksen suuruudesta ja myöntämisestä päättää liittohallitus. Hautausavustukset myöntää liittohallitus Otto Lindstedtin rahastolle vahvistettujen sääntöjen mukaan.

Hautausavustusta ei myönnetä ryhmähenkivakuutuksen piiriin kuuluville 1985 jälkeen liittyville jäsenyhdistysten jäsenten edunsaajille.

19§
Avustus työtaistelussa

Jäsenmaksunsa liitolle maksanut jäsenyhdistyksen jäsen saa liitolta avustusta ottaessaan osaa työlakkoon, josta on päätetty ja jossa on menetelty näiden sääntöjen ja liittohallituksen ohjeiden mukaisesti. Avuastuksen suuruudesta ja perusteista päättää liittohallitus kussakin tapauksessa erikseen. Avustuksen maksaminen lopetetaan kun työnseisaus on päättynyt.

20§
Muut avustukset

Muista avustuksista päättää liittohallitus liittovaltuuston vahvistamien perusteiden mukaisesti.

21§
Jäsenäänestys

Jos liittohallitus ei katso voivansa ratkaista asiaa sen laajakantoisuuden tai yleisen merkityksen vuoksi, voi liittohallitus alistaa asian liittovaltuustolle. Liittovaltuusto voi tällöin halutessaan määrätä toimeenpantavaksi jäsenäänestyksen. Asian hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään silloin yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Liittohallitus alistaa yli kahden vuoden palkka- ja työehtosopimusehdotukset sekä siitä johtuvat työriitaisuudet liittovaltuustolle.

Äänestettäväksi voidaan ottaa ainoastaan kaksi vastakkaista ehdotusta. Ehdotus, joka on hyväksytty tarvittavalla äänten enemmistöllä, tulee voimaan heti, ellei liittohallitus ole äänestysehdotusta tehdessään toisin määrännyt. Sääntömääräiset jäsenäänestykset ovat aina sitovia. Äänestyksen tulos on saatettava jäsenistön tietoon välittömästi.

22§
Jäsenyhdistyksestä toiseen muuttaminen

Jäsen muuttaessaan pysyvästi toiseen jäsenyhdistykseen, toisen jäsenyhdistyksen alueelle, hänen on siitä viipymättä ilmoitettava uuden jäsenyhdistyksensä johtokunnalle, joka puolestaan ilmoittaa siirtymisestä liiton liittohallitukselle, joka puolestaan todettuaan, että jäsenmaksut on suoritettu, ilmoittaa siirrosta entiselle jäsenyhdistykselle.

23§

Mitä näissä säännöissä on määrätty, ei muuta niiden jäsenyhdistysten jäsenten oikeuksia, jotka olivat jäseninä näiden sääntöjen voimaan tullessa.

24§
Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan liittovaltuuston kokouksessa ja muutokseen vaaditaan 3/4 enemmistö annetuista äänistä. Muutosehdotus on annettava kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään helmikuun 15. päivänä ennen liittovaltuuston järjestäytymiskokousta. Muutoksista voidaan päättää vain siinä tapauksessa, että kokouskutsussa on asian ilmoitettu tulevan käsiteltäväksi.

Liiton purkamisesta päätetään kahdessa peräkkäisessä liittovaltuuston kokouksessa, joista toinen voi olla ylimääräinen, ja purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa 3/4 enemmistö annetuista äänistä.

Jos liiton toiminta lopetetaan tai liitto lakkautetaan, joutuvat sen rahastot ja varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti sellaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle, joka toimii liiton edustaman alan, lähinnä faktorien ja muiden graafisen alan teknisten toimihenkilöiden hyväksi. Purkamispäätöksen yhteydessä on määrättävä selvitysmiehet, joiden on tehtävä säädetyt ilmoitukset ja selvitettävä yhdistyksen varat ja velat.

25§
Muuta

Muissa suhteissa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.